Tähän aikaan vuodesta täällä on pieniä linnunpoikasia ympäri joka peltoa. Siellä ne avuttomana juoksevat sitten karkuun joka suuntaan ihmisten tullessa vahingossa liian lähelle. Vanhemmat yrittävät niitä paimentaa ja yhtäaikaa ajaa meitä pois. Eihän kukaan tahallaan niiden vierestä kävele, mutta kun ei niitä pieniä näe ja usein ne ovat esim. korkean ruohikon seassa tai juoksevat juuri siinä tiellä hevosen edessä eikä niistä pääse ohi. Usein ratsastaessa tai kävellessä eksyy myös lapintiirojen alueelle ja nehän sitten kyllä käyvät päälle (onneksi ratsastaessa on kypärä päässä:).
On meillä myös seurallisia lintuja täällä nykyään, 23 kanaa ja niillä aivan valtavan iso tarha. Pojat sitä muutaman päivän rakensivat ja sitten innolla odoteltiin, että kanat riemastuisivat ulos päästessään, mutta ikkunan avaamisen jälkeenkin kesti ainakin 4-5 päivää ennen kuin kunnolla kaikki uskaltautuivat ulos hiekkakylpemään.
Bongaa kuvast kiiruna.
Lapintiiran hyvin avoimelle paikalle jättämä muna.
Kanat onnellisena auringossa.
Ja herkkujen äärellä :)
Mitä tähän voisi sanoa?
Lähistöltä löytyy myös joutsenperhe.
Ja nämä taivaanvuohen poikaset löytyivät korkeasta nurmikosta, jota oltiin leikkaamassa. Ei huolta, kuvan oton jälkeen poikaset jätettiin samaan paikkaan äidin häärätessä niitä kauemmas asutuksesta. Nämä olivat aivan meidän kesämökkien vieressä.









Ihania lintuja, varsinki noi pikkuvauvelit! :D ...Musta on tullut melkoinen lintubongailija täällä Uudessa-Seelannissa, kun eipä täällä paljon muuta eläimiä vapaana liikukaan ;) Pitäisi vielä Suomessa opetella meitin omia lintuja ja tunnistaa ne lauluista.
VastaaPoista