Drangey

Eilen illalla käytiin yhdessä työporukan kanssa Drangeyn saarella, mikä on aika hallitseva elementti täällä Skagafjördurin maisemassa. Saari sijaitsee noin 25 minuutin (7 km) venematkan päässä lähimmältä rannalta. Äiti, sä niin tykkäisit käydä tällä saarella, mutta sinne kiipeäminen ei ehkä tekisi hermoille hyvää. Köyden ja tikkaiden avulla mennään ylös ja köydessä pitää tosiaan roikkua, jos haluaa päästä ylös. Samalla lailla alas tullessa täytyy kyllä pitää köydestä tiukkaan kiinni. Juuri ennen ylös pääsyä, täytyy kiivetä 12-metriset terästikkaat. Siinä vaiheessa ei passaa katsoa mihinkään muualle kuin suoraan eteenpäin. 


No joka tapauksessa, kiipeäminen on kyllä sen arvoista. Saarella pesii noin 200 000 lintua, enimmäkseen kiisloja, ruokkeja (pohjoisen pingviinejä) ja lunneja. Ei itse nähty haukkaa, mutta nähtiin kuitenkin sen ruokailupaikka, olipa jättänyt aika paljon lunnien päitä kalliolle syömättä. Pikkukajava ja myrskyliitäjä myös pesivät saarella. 


Legendan mukaan kaksi jättiläistä tutki aikoinaan vuonoa lehmä mukanaan. Aamun ensimmäiset sateet kuitenkin yllättivät heidät ja kivettivät heidät paikoilleen. Drangeyn saari itsessään on se lehmä ja siinä edessä seisova kivipaasi on Kerling eli jättiläisnainen. Karl, jättiläismies seisoi aikoinaan pohjoisrannalla, mutta on murtunut veteen. 


Drangeylle sijoittuu myös yksi islantilainen saaga, yllätysyllätys tarinoita kun tämä maa on pullollaan. Grettir lainsuojaton eli saarella viimeiset kolme vuotta elämästään orjansa ja veljensä kanssa 1030-luvulla, kunnes hänet viimein murhattiin. He tappoivat ja söivät kaikki saarella olleet lampaat. Välillä jos orja unohti pitää tulta yllä, täytyi Grettirin uida se 7 km:n matka rannalle, jossa sijaitsi farmi Reykir. Tältä tilalta Grettir kävi hakemassa aina tulen uudestaan, mutta sitä ennen hän kävi uimassa kuumassa altaassa: Grettislaug eli Grettirin allas. Jotain perää tässä tarinassa täytyy olla, mistäpä muuten siis moinen nimi?

Siinä näkyy kivipaasi-nainen eli Kerling. 

Alas mennään..

Lunneja!!! :D 

Vuosittain heinä-elokuussa he metsästävät edelleen lunneja, sitähän saa täällä ravintoloissa tilattua, ei ole kovin herkullista. He myös keräävät muiden lintujen munia, eivät kuitenkaan lunnien munia, sillä lunnit saattavat kaivaa kolmenkin metrin koloja maan sisälle. Hullun hommaa on sekin roikkua köyden varassa!